Maaliskuun alussa Hesarissa kerrottiin uusista kylvötavoista. Jutussa esiteltiin turvekiekkoja, sammalnappeja, kivivillakuutioita ja kookos kiekkoja. Helposti innostuvan mielenkiinto heräsi heti ja seuraavan kerran rautakaupasta tarttui mukaan myös muutama turvekiekko ja sammalnappi. Koska keittiöremontti oli täysillä menossa, ei ollut aiemmin aikaa kokeilla niiden toimivuutta, mutta viime viikonloppuna päätin ryhdistäytyä ja kokeilla, miten siemenet niissä esikasvavat.
Olen jo vuosia sitten luovuttanut ja jättänyt esikasvatuksen todellisille viherpeukaloille; minulla yleensä siemenet joko kuivuvat mullassa tai turveruukut homehtuvat. Viime kesänä innostuin raita- ja keltajuurista, jotka olivat mainioita sekä grillattuina, että salaateissa. Puutarhamessuilta ostin sekoituksen, jossa oli raita-ja keltajuuria ja lisäksi muutamia muita siemenpusseja, sekä "makean" raparperin juuren. Ensimmäinen yllätys olikin, että suurin osa siemenistä, eivät kaivanneet esikasvatusta (sinällään ei mikään yllätys, koska harvoin niihin esikasvatettaviin enää haksahdan...).
Biolanin sammalnapit ja pienoiskasvihuone näyttivät jotenkin toimivimmilta ja aloitin niistä.
Kasvihuoneessa oli sopivat pyöreät syvennykset, joihin kiekot aseteltiin. Sitten pohjalle 1-2 cm vettä. Sammalnapit turposivat ja sitten siemeniä kylvämään. Ei kuitenkaan liian kovakouraisesti, koska jos siementä yritti tunkea kiekon sisään, niin kiekko alkoi murenemaan. Istutin latva-artisokan, rosmariinin ja paprikan siemeniä, kasvihuoneen kansi kiinni ja ikkunalaudalle aurinkoon.
Seuraavaksi vuorossa olivat turvekiekot. Ne tuntuivat pysyvän paremmin kasassa, koska niiden ympärillä oli ohut suojaverkko, Ne eivät myöskään kostuneet yhtä märiksi kuin sammalnapit. Onko se hyvä vai huono, jäi nähtäväksi. Turvekiekkoihin kylvin laventelin siemeniä. Olen usein yrittänyt kylvää laventelia avomaalle, mutta ilman tuloksia. Koska Hesarin mukaan siemenet itivät huomattavasti paremmin turvekiekoissa ja sammalnapeissa, niin ainakin kannattaa kokeilla.
Lehden mukaan turvekapselit pysyivät paremmin kasassa, jonka voin vahvistaa, turvekiekot olivat selvästi tukevampia, eivätkä murentuneet yhtä helposti kuin sammalnapit.
Puutarhamessuilta Hollannista olin ostanut makean raparperin taimen Nyt se oli aika laittaa esikasvatukseen, koska pussissa se ajan mittaan vain kuivuisi ja raparperipenkki ulkona oli vielä jäässä. Googlasin samalla Red Champagne lajikkeen, jota kyllä saa Suomestakin, ja siitä sanottiin, että se on vähemmän kirpeä kuin muut raparperit - se siitä makeudesta. Mielenkiinnolla odotan, miltä se maistuu ja onko se sama raparperi, joka minulla jo ennestäänkin on raparperi penkissä jo useita vuosia....
Olin kauppareissulla ostanut muutaman narsissin ja päätin lopuksi vielä kokeilla miten ne toimisivat vedessä. Pesin juuret huolella, leikkelin niitä siistimmiksi ja laitoin sipulit tippaan vettä. Aluksi ne tuntuivat nuokkuvan, mutta piristyivät hetken kuluttua.
Nyt on melkein viikko mennyt, mitä tästä kaikesta jäi käteen? Narsissit voivat hyvin ja raparperin lehdet ovat jo muodostuneet. Pienimuotoisten kasvihuoneiden kansissa tuntuu olevan kosteutta, niin ettei kylvöksiä ole tarvinnut kastella. Latva-artisokan taimi sammalnapissa on jo parin sentin mittainen, mutta viereiset kiekot vihertävät kevyesti homeen peittäminä. Turvekiekot näyttävät kuivemmilta - olisivatko liian kuivia? Muut siemenet vaativat useamman viikon itämisajan, kerron myöhemmin lisää kokemuksia..
Sirpa
Korjattu tekstia 22.2.2021
Commentaires